Aloita kasvatustieteen opinnot kansanopistossa!

Päivölän opistolla Valkeakosken Tarttilassa ahertaa joka vuosi joukko opiskelijoita, jotka tähtäävät korkeakouluopintoihin ja haluavat hyödyntää lukion jälkeisen vuoden opiskelemalla kohti pääsykokeita. Ala tulee samalla tutuksi ja lukuvuoden jälkeen yleensä tietää, onko oma alavalinta juuri se oikea.

Jos korkeakoulupaikka jäi tänä vuonna saamatta, lyhyiden valmennuskurssien sijaan välivuodesta voi ottaa kaiken irti ja opiskella kansanopistossa avoimen yliopiston opintoja valmistautuen samalla seuraaviin pääsykokeisiin opettajan ohjauksessa. Jos tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä epäselvät, vuosi opistossa usein selkeyttää asioita ja oma suunta löytyy, kun pääsee tutustumaan alaan syvällisemmin. Opistoympäristössä eläminen ja opiskelu antaakin mahdollisuuden viettää itsensä löytämisen vuosi.

Päivölän opiston kasvatustieteen opetuksesta vastaava kasvatustieteen tohtori Johanna Kallio kertoo, että useimpien alan opintoihin hakeutuvien unelmana on perinteinen luokanopettajan ammatti.

 – Merkityksellisen työn kasvatustieteen kentältä voi löytää myös luokanopettajan ammatin ulkopuolelta, kuten ohjaustehtävistä, hallinnollisista töistä tai vaikkapa tutkimuspuolelta, josta osa kasvatustieteen opiskelijoista on myös kiinnostunut jo opintojen alusta alkaen.

Valmiuksia opiskeluun ja itsensä kehittämiseen

Kasvatustieteen opiskelu kansanopistossa antaa valmiuksia itseymmärryksen tunnistamiseen ja kehittämiseen, auttaa tukemaan säännöllisten rutiinien luomista ja kasvattaa valmiuksia toimia ryhmässä.

– Näistä taidoista jokainen on tärkeä nykypäivän työelämässä työtehtävästä riippumatta. Erityisesti valmiuksia kertyy kasvatustieteellisten tekstien tulkitsemiseen, kasvatustieteellisistä ilmiöistä keskusteluun sekä omien ainutlaatuisten kykyjen määrittelyyn ja niistä viestimiseen, Kallio sanoo.

Aina ei ole helppoa tulla osaksi uutta yhteisöä, ja opistoon tuleminen vaatiikin opiskelijoilta rohkeutta heittäytyä, mutta yksin ei varmasti tarvitse jäädä.

– Opintojen alussa orientoivat viikot tukevat toisiin linjalaisiin tutustumista ja opisto-opiskelu ruokkiikin yleensä luovuutta – kun ympäristö muuttuu, muutos tarjoaa mahdollisuuden ajatella asioita toisesta näkökulmasta, Kallio kertoo.

Miksi lähtisin kansanopistoon opiskelemaan?

Opinnot antavat arvokasta kokemusta ryhmässä toimimisesta ja ryhmän antama tuki, joka kantaa läpi opintojen, on verraton etu. Kallio muistuttaa, että kasvatustieteilijät ovat yleisimmin työssään tekemisissä toisten ihmisten kanssa ja kasvatuksen ydin on ymmärtää erilaisia ihmisiä.

– Opistoympäristö on oppimisympäristönä ainutlaatuinen, jolloin lukuvuoden mittaisten opintojen kautta kerrytetyt kokemukset auttavat ymmärtämään kasvua ja oppimista erilaisissa yhteisöissä syvällisemmin.

– Käytän opettajana paljon aikaa ohjaukseen, jotta jokainen opiskelija löytäisi oman polun elämässään. Muualla mahdollisuuksia tällaisen henkilökohtaisen ohjauksen antamiseen ja saamiseen on huomattavasti vähemmän, itsenäisesti opiskelevilla ei valitettavasti juuri nimeksikään, Kallio sanoo.

Päivölän opiston kasvatustieteen opinnoista lähdetään yleensä opiskelemaan yleisen kasvatustieteen tai luokanopettajan koulutusohjelmiin, mutta toisinaan myös yhteisöpedagogeiksi.

Kansanopistovuoden jälkeen on päästy opiskelemaan muun muassa seuraaviin tutkinto-ohjelmiin:

• Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen tutkinto-ohjelma, Tampereen yliopisto
• Luokanopettajan tutkinto-ohjelma, Joensuun yliopisto
• Kasvatusalan kandidaatti- ja maisteriohjelma, Lapin yliopisto
• Yhteisöpedagogi, Tampereen ammattikorkeakoulu
• Yhteisöpedagogi, Humanistinen ammattikorkeakoulu